Koulujuttuja --> Liikkumaan aktivoiminen! (T)

Moi taas,

Tuossa on menossa tosissaan tuo Yliopisto - Liikuntalääketiede.
Tänään yhtä tehtävää tuossa kirjoittelin joka siis perustui siihen että piti ensin tutustua tämän hetkisiin yleisimpiin ongelmiiimme terveytemme kannalta. Piti tutustua suosituksiin mitä annettu eri ikäryhmille liikunnan suhteen ja tämän jälkeen kirjoittaa konkreettisia omia ideoita millaisilla toimenpiteillä saisimme tähän suomen kansaan liikunnallista potkua =)

Tässä vähän omia ajatuksiani mitä voisimme tehdä toisin jotta lapsemme, aikuiset ja ikääntyvät liikkuisivat enemmän =)

Perustelut mistä toimenpiteeni johtavat peränsä:

Kun lähdin tekemään tätä tehtävää niin minulla oli selkeä visio siitä mitä toimenpiteitä tulee tehdä jotta liikunnan määrä ja tereveystasot yleisestikkin saataisiin varmasti nousemaan. Kaikissa toimenpiteissäni esiintyy aikalailla samat peruspiirteet. 

Ongelmat johon hain ratkaisuja johtuivat pääosin ajan ja rahan puutteesta sekä kynnyksistä & suorituspaineista.

Näen että nyky-yhteiskunnassa ihmisillä on monta rautaa tulessa samaan aikaan. Ihmisiltä odotetaan enemmän. Ei riitä että äiti hoitaa erinomaisesti kotia vaan hänen pitää pärjätä myös työelämässä ja kehittää itseään. Ihmiset eivät kehitä pitkiä työsuhteita vaan hakevat etenemistä. Ollaan jopa perheen ja työn ohella myös koulussa. En missään nimessä tarkoita että tämä olisi väärin jos osaa suhteuttaa sen elämän ja olla itselleen kuitenkin armollinen. Valitettavasti tämän tyyppinen elämäntyyli johtaa helposti kireyteen, väsymykseen, jne. Samalla koitetaan mennä lasten kanssa sieltä missä aita on matalin. Laitetaan ruoaksi nykyään kaikkialta saatavia "einesruokia/pikaruokia". Laitetaan omaehtoisesti lapset katsomaan tv:tä omien kiireiden vuoksi. Koulutetaan lapset suorastaan median ääreen ja pikaruokien pariin. Harrastuksissa ei keretä/jakseta lapsia kuljettaa omien kiireiden ja väsymyksen vuoksi. 

Vanhuksien suhteen näen kuitenkin tilanteen olevan ihan hyvä. Näin myös Terveys 2015 kansanterveysohjelma sanoo. Sen mukaan ikääntyvien toimintakyky pitää vain ylläpitää samana kuin viimeiset 20-vuotta joka viittaa siihen että ikääntyvien suhteen ei ole mitään hälyyttäviä ja akuutteja ongelmia joihin tulisi puuttua.

Toimenpiteet:

Lapset

1. Vähätuloisille, nuorille perheille, työttömille, jne. tulisi tarjota maksuttomia/halpoja liikuntaryhmiä joihin lasten olisi helppo päästä ja vanhemmille ei tuottaisi päänvaivaa/ylimääräisiä kuluja. Esimerkiksi. Harrastava iltapäivä -hanke HIP mikä aloitettiin 2007 Tampereen kaupungissa on erinomainen esimerkki tästä. Toiminta tapahtuu koulupäivien jälkeen. Ryhmiä on erilaisia, toiminta on maksutonta, tapahtuu kouluilla /lähellä kouluja ja ei vaadi vanhemmilta toimenpiteitä muuta kun lapsen ilmoittamisen ryhmiin. Tämän kaltaiseen toimintaan tulisi panostaa. Se tuo erittäin helpolla tavalla lasten viikkoihin 1-2 tuntiin lisää liikuntaa. 

2. Koulujen tutustuttamistoiminta harrastuksiin. Tällä hetkellä on Pirkanmaalla mm. sporttipassi-hanke mihin on osallistunut useita liikuntapalveluita keilauksesta tanssiin ja lapset pääsevät tutustumaan erilaisiin harrastuksiin keräämällä leimoja ja saamalla maksuttomia tunteja. Tässä kuitenkin ongelmana se että asia jää täysin vanhempien vastuulle. Taas kerran valitettavasti vanhemmilta jää asia helposti hoitamatta. On kiire, unohtui, liikaa stressiä siitä että missä paikka on, jne. Tämän voisi ratkaista siten että KOULUT järjestäisivät tutustumiskäyntejä enemmän. Varsinkin alakoululaisille jotka etsivät vielä itselleen sopivaa harrastusta. Täten lapset mahdollisesti löytäisivät sopivan harrastuksen josta innostuisivat ja kun lapsi haluaa itse jotain todella kovasti harrastaa ja innostuu niin vanhemman on helpompi hoitaa tuo harrastus lapselle kun lapsi sitä haluaa. Liikuntalajin on myös oltava miellyttävä jotta lapsi sitä haluaa harrastaa omasta tahdosta. 

3. Ympäristö. Monien kerrostaloalueiden ja erityisesti vuokrataloalueiden piha-alueet ovat valitettavasti erittäin "ei aktivoivia". Ei ole välttämättä mitään muuta kuin parkkiruutuja ja asfalttia. Ei sinne ole kiva mennä leikkimään. Monet lapsiperheet asuvat usein nimittäin vuokra-asunnoissa ja kerrostaloissa. Syistä että koulut on lähellä, ollaan mahdollisesti vielä opiskelijoita tai ainakin työelämän alkutaipaleella ja täten oma asunto ei ole vielä ajankohtainen tai sitä ei vain yksinkertaiseti saa jos ei ole takaajia/omaa alkupääomaa. Erityisesti tälläisiin asuinalueisiin tulisi panostaa. Tehdä keinuja pihoihin, edes vähän viheralueita, puistoja, polkuja, jne. Tähän voisi kunnat antaa oman panostuksensa. Usein myös pihat on niin täyteen rakennettu parkkipaikkoja että lapsia ei uskalla päästää itsenäisesti leikkimään piha-alueelle.

4. Aivan ihastuttava ajatus olisi jos olisi tälläisiä ns. "leikkiparkkeja" johon aikuiset voisivat viedä lapset tunniksi tai kahdeksi leikkimään. Alueilla olisi valvojia, paljon virikkeitä, jne. Tälläisissä paikoissa voisi olla myös pieni kustanne tunnin kahden tunnin hoitoa vastaan. Lapset pääsisivät leikkimään, kiipeilemään, jne. Tämän ajan vanhemmat voisivat esim. hyödyntää kauppareisuun tai omaan juoksulenkkiin.

5. Vanhempien esimerkki. Kun vanhemmat harrastavat niin harrastaa tod.näköisesti lapsikin. Näin ainakin omassa elämässäni. Itse jumppaan päivittäin kotona noin 30-60 minuuttia ja kun lapset ovat meillä niin he kehittävät kotona olevilla laitteilla, kuntoilutarvikkeilla, jne. omia kuntopiirejä. Kun lähden juoksemaan niin lapset haluavat mukaan, kun venyttelen niin lapset tulevat viereen venyttelemään. Lapset ihannoivat vanhempiaan aina vaikka vanhempien käytös olisi vääränlaistakin. Vanhemmat siis liikkeelle ja jos ei itsensä vuoksi niin lasten.

Työikäiset

1. Tutustumistoiminta aikuisille oman kuntansa palveluihin esim. työpaikkojen kautta. Tällöin vastuu siirtyy työnantajille ja heidän tulee ymmärtää se että ottamalla muutama tunti silloin tällöin työntekijöiden työpanoksesta ja tukemalla heitä löytämään harastuksen he saavat todellisuudessa enemmän tehoja työntekijöistään. Liikunnan on kuitenkin todistettu vaikuttavan positiivisesti sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Ihmiset ovat arkoja aloittamaan uusia harrastuksia ja tämän vuoksi heidät pitää ohjata niihin. Kynnys on kova mennä johonkin missä saattaa aloittaessa olla ryhmän huonoin. 

2. Lasten hoitomahdollisuudet. Valitettavasti monilla liikunta jää siinä vaiheessa kun lapsia alkaa syntymään. Ei ole aikaa. Ei voi lähteä urheilemaan, pitää siivota, pitää tehdä ruokaa, ei voi jättää lapsia yksin kotiin, jne. Tähän oiva ratkaisu on mm. kuntosalit joissa on lapsiparkki. Lapsi saa taas kerran virikettä itselleen, vanhempi omaa aikaa ja aikaa panostaa itseensä. Tässä ongelma on taas se että tälläisiä palveluita tarjoaa useimmiten vain kalliit kuntosalit. Tämä palvelu pitäisi tuoda useimpiin paikkoihin mahdolliseksi. Taas vaikka erilliskustanteesta, kuukausimaksusta tai vain kuuluen esim. oman jumpan hintaan. Moni ei halua/pysty nimittäin maksamaan tuota 70-80€/kk mitä lapsiparkin sisältävät kuntosalit maksavat. 

4. Aloittamisen vaikeus. Lapset syntyivät, liikuntaa ei ole tullut harrastettua vuosiin. Ajatusmalli muuttuu tällaiseksi "en osaa enään" tai "en halua aloittaa kun olin joskus niin hyvä ja nyt nolaan itseni". Kuntosalille ei uskalleta lähteä kun ei tiedetä kuinka laitteet toimii ja ei haluta vaikuttaa hölmöltä. Tanssiin ei mennä jos ei osatakaan tarpeeksi hyvin tai tyypillinen ongelma miehillä että en voi mennä jumppaan, venyttelyym, joogaan, jne. koska ne on naisten lajeja tai naisilla toisinpäin että pidetään esim. kuntosaliharjoittelua miesten puuhana. Tähän tarvitaan vertaistukea jotta aloittaminen onnistuu. Ei saa tuntea olevansa yksin huono koska näin myös lopettaa. Tämän ratkaisee siis ryhmät sekä erityisesti personal training-palvelut. Ne valitettavasti on todella kalliita. Tämän ratkaisisi halvemmat personal training palvelut joita saataisiin esim. kehittämällä enemmän kunnan tai yksityisten yritysten alle näitä palveluita. Kysynnän noustessa laskisi hinnat.

5. Informoiminen. Ihmiset oppivat kantapään kautta useimmiten ja tämä näkyy mm. siten että annetaan itsensä repsahtaa ja havahdutaan sairastuessa. Perusteelliset terveys- ja kuntotestit säännöllisesti tukevat treenaamista, sen ylläpitoa, ruokailutapoja, jne. Konkreettisesti oman huonon kunnon näkemin motivoi kuten myös kehityksen näkeminen. Jos et huomaa kehitystä on se sitten suuntaan tai toiseen niin liikunta voi jäädä. Liikunnan hyödyistä pitäisi myös yhä enemmän kertoa. Lisäksi oikeaoppisia ruokailutottumuksia, jne. tulisi kouluttaa myös aikuisille yhä uudestaan ja uudestaan. Hyvä esimerkki tämän kaltaisesta toiminnasta on mm. Suomi mies seikkailee -rekkakiertueet joissa tarjotaan infoa, mittauksia, jne. 

Vanhukset/Ikääntyvät

Vanhusten tulee panostaa kestävyyskunnon kehittämiseen, tasapainon harjoittamiseen sekä lihaskunnon ylläpitoon.

1. Informoiminen. Monet vanhat ihmiset eivät varmatikkaan ole tietoisia mm. siitä että lihasvoima alkaa heiketä noin 1% verran vuodessa 50 ikävuoden jälkeen ja vaihti kiihtyy 65 ikävuoden jälkeen tai että liikunnalla voi estää dementiaa ja altzheimeria. Informoimiseen tulee siis panostaa. Jokaiselle ikääntyvällä ihmisellä viimeistään 50-vuoden iässä (jolloin kunto alkaa selkeästi heikentyä) tulisi järjestää lääkärikäynti jossa käytäsiin ikään sopivat kuntotestit/kehon koostumustestit ja pitää keskustelu liikunnassa ja sen olennaisuudessa ikääntyessä. Tällöin pitäisi tarjota mukaan kaikki kunnan tarjoamat liikuntapalvelut, jne. Tämä olisi hyvä järjestää esim. 5 vuoden välein ikääntyessä. Ihan kuten tehdään mammografiaa, jne. kun ikää kertyy. Tällä tavoin tieto liikunnan olennaisuudesta ikääntyessä lisäääntyisi ja tämä aktivoisi liikunnan harrastamiseen kuten myös työikäisillä.

2. Sosiaalinen liikunta. Ikääntyessä ihmiset rupeavat nautiskelemaan sosiaalisista suhteista enemmän ja kiireettömämpi elämänasenne astuu kuvioihin. Nautitaan kahvittelusta, jne. Tämän vuoksi erityisesti ikääntyvien ihmisten kohdalla tulisi panostaa siis sosiaalisiin liikunnallisiin aktiviteetteihin/tapahtumiin. Näitä ovat mm. pienet kävelymaratonit, huumorimieliset urheilukisat, jne. Tapahtumat joihin tulisi paljon ihmisiä ja esim. asuntolat ja hoitolaitokset yhdessä järjestäisivät. 

3. Kuntosaliharjoittelu. Olin itse aikoinaan mukana seuraamassa Vaasassa vanhusten kuntosalin avaamista Kirjaimellisesti tämä kuntosali oli vain ja ainoastaa ikääntyneille ihmisille. Laitteet olivat sellaisia että niissä oli vaikea itseään vahingoittaa. Oli erilaisia "polkuja" joissa oli hernepusseja, lautoja, jne. muita välineitä joita pitkin piti kulkea ja näin ollen kehitettiin tasapainoa. Tämä oli todella suosittu ja erittäin iäkkäät ihmisetkin (jotkut jopa + 90-vuotiaita) painoivat täysiä menemään ja prässissä pumppasivat. He nauttivat siitä että nyt oli paikka missä he voivat harjoitella. Erityisesti tästä pitivät vanhat urheilijamiehet. Tämä mahdollisuus tulisi olla kaikissa kaupungeissa ja mielellään myös monessa kaupungin osassa. Luonnollisestikin salille voisi tuottaa ryhmäkuljetuksia, jne. 

4. Personal Training ja Fysioterapia. Samalla tavalla kuin työikäistenkin kanssa niin personal trainingia ja fysioterapia-palveluita tulisi olla myös ikääntyville enemmän. Monelle voi olla täysin vierasta mitä voi ikääntyessä harrastaa, millä teholla, loukkaako itsensä, jne.   Joku ei ole ehkä koskaa hiihtänyt mutta haluaisi oppia, joku haluaisi oppia tanssimaan, joku kuntosaliharjoittelua, jne. Tähän juurikin erityisesti Personal Training-palvelut sopisivat. Tukea jokaista ikääntyvää löytämään oman lajinsa. Auttaa heitä oppimaan harrastustapoja jotka sopivat omalle keholle huomioiden kehon kunnon, jne. 

Terhi

comments