Oli
huhti-toukokuun vaihde vuonna 2013, kun 22-vuotias nuori nainen löysin itsensä
itkemästä peilin edestä ja vaa’alta. Edellisvuoden nettivalmennus oli mennyt
hukkaan ja jenkkakahvat, pyöreä vatsa ja huono ryhti olivat ilmestyneet
kuvioihin kymmenen lisäkilon kera.. eikä kukaan ollut niitä edes tilannut! Ne
olivat kuitenkin kaupanpäällisiä, jotka oli saatu pizzan, karkin, sipsien ja
hallitsemattomien annoskokojen seurauksena. Tämä nuori nainen oli kuvitellut
olevansa elämänsä kunnossa; hän kävi salilla useamman kerran viikossa, söi
salaatteja (ainakin joskus) eikä käyttänyt alkoholia. Kuitenkin kroppa ilmoitti
huonosta olosta ja se valitettavasti näkyi myös ulkopuolisille.
Tuo oli se
päivä, kun riisuin pinkit lasit silmiltäni ja aloin katsomaan itseäni
ulkopuolisen silmin ja hyväksymään asiat niin kuin ne todellisuudessa ovat;
liika lihottaa, piste! Miten olinkaan ollut niin sokea itselleni?!
Kun nyt
kysyn, kuinka moni on jojoillut painonsa kanssa, aika moni voi nostaa kätensä
ylös, eikö? Mistä se jojoilu sitten johtuu? No, vastauksia on yhtä monta kuin
on jojoilijoitakin. Mutta aina kun vastataan, laitat taas ne vaaleanpunaiset
lasit silmille ja homma menee selittelyksi. Älä vastaa, älä selittele; ole
vahvempi kuin tekosyysi!
Olin
tuolloin(kin) vahva, joten uskalsin olla heikko ja pyytää apua. Sainkin
avukseni aivan mahtavan valmentajan, jonka avulla pääsin tavoitepainooni
syksyyn mennessä. MUUTOS TÄYTYY TEHDÄ ITSE, MUTTA SITÄ EI TARVITSE TEHDÄ YKSIN.
Aloin saamaan myös lihasta runkooni, joten päätin nostaa panoksia ja lopettaa
loputkin selittelyt.
Nyt kun
katson itseäni tuon 15 kuukautta taaksepäin, voin puhua itsestäni kolmannessa
persoonassa, koska se nainen ei ole enää sama. Nyt vuoden vanhempana ja
viisaampana elän yhtä suurimmista unelmistani: teen töitä valmentajana ja
personal trainerina Fitverstaalla vastaten Tampereen alueen valmennuksista,
olen sisällöntuottajana omaa alaani käsittelevällä nettisivustolla (moni on
varmasti tietämättään lueskellut myös meikäläisen artikkeleita), lasken
viikkoja kisadieetin alkuun ja nautin elämästä kiireineen ja haasteineen.
Lisäksi olen 7,5 kiloa kevyempi kuin aloittaessani valmennuksen viime vuonna,
noin 35 senttiä pienempi ja hemmetin paljon onnellisempi. Toki viimeisimpään
vuoteen on mahtunut vaikka ja mitä muutakin, mutta minun onnekseni niistä 80%
on ollut onnellisia asioita.
Ensi keväänä
teen kisadebyyttini Fitness Classicissa bikni fitneksen -168cm sarjassa.
Kisadieetin alkuun on noin 12 viikkoa eli enää noin kolme kuukautta aikaa takoa
lihasta. Sitten on ns. peli pelattu, keskitytään rasvan polttoon ja kuoritaan
esille, se mitä on tehty noin puolitoista vuotta. Omat fiilikset on
odottavaiset, koska katsoessani nyt kisaavia, en olisi ikinä uskonut offilla,
että heistä kuoriutuu noin fantastisen upean ja näyttävän näköisiä miehiä ja
naisia.
Päätös
omasta kisaamisesta tuli mieleen ensi kerran vuoden 2012 lopulla ja silloin
lähdinkin mukaan Fitfarmin Advanced nettivalmennukseen. Yhteistreeneissä
tapasin ensi kertaa Jari Bull Mentulan ja päätin napata itseäni niskasta kiinni
ja kysyä hänen pikaista mielipidettään fysiikastani kisaamisen suhteen. Hän
ihmetteli kovasti, miksi olin niin huolissani fysiikastani ja selitin, että
minulle oli kerrottu, että lantioni ja rinnanalusen väli on todella lyhyt. Bull
naurahti ja totesi ”Kyllä ne tissit siitä nousee!”. Silloin tiesin, että tässä
on valmentaja, jonka kelkkaan todellakin haluan. En siksi, että tissini
nousisivat vaan suorasanaisuuden ja vilpittömyyden vuoksi. Toki olin hyvin
tietoinen myös hänen ammattitaidostaan. Heti PT-valmennuksen alussa vuoden 2013
kesäkuussa sain valmentajakseni kuitenkin Harri ”Fobba” Forsbergin. Tuolloin
keskityimme painonpudotukseen ja olin jo asennoitunut, että syksyllä meidän
tiemme eroaisivat, kun alottaisin kisoihin tähtäävän valmennuksen. Onnekseni samaan
aikaan Harri aloitti myös kisavalmennukset ja sainkin tuekseni sekä hänet että
Bullin.
Nyt lähes kaksi vuotta tuon ensitapaamisen
jälkeen odotan innolla dieettiä, koska tiedän, että silloin valmentajan
merkitys korostuu entisestään ja haluan nähdä, mitä nuo miehet ovat tästä
likasta leiponeetkaan.
Lisäksi olen
saanut näiltä herroilta paljon tietotaitoa omaan työhöni ja sitä hyödynnänkin
paljon. Paljon olin oppinut jo kouluaikana ihmiskehosta ja siitä kuinka se
toimii, mutta aina enemmän oli, ja edelleen on, opittavaa käytännössä. Ja tässä
ammatissa ei onneksi ole koskaan valmis ;)
Suurimpana
motivaationani toimivat kuitenkin omat asiakkaani. Näen heissä onnistumisen
iloa, päättäväisyyttä ja usein jopa luomisen tuskaa, joka kääntyy hyvinkin pian
onnellisuudeksi. He saavat minut muistamaan, miksi teen itse tätä ja miksi oma
ammattini on paras, minkä olisin voinut valita. Liikunta on lääkkeistä paras ja
uskon, että me personal trainerit ollaan oman aikamme hengenpelastajia. Siinä
missä lääkkeet voivat parantaa sairauksia, voidaan me antaa elämä takaisin
niille, joiden oikea ja ainoa lääke on liikunta ja oikeanlainen ravinto.
Vaikka
tehtäväni on saada asiakkaat liikkumaan ja etenkin pitää heidät liikkeessä, on
yksi suurimmista tehtävistäni kertoa, mitä on oikeanlainen ravinto ja miten
tehdä helpoiten ne järkevät ratkaisut ravinnon suhteen niin arjessa kuin
juhlassakin… seuraavat… noh, loppuelämän. Siksi haluankin jakaa teille omia
tärkeimpiä vinkkejäni ravinnosta ja siihen suhtautumisesta.
Top
12-ravintovinkit
1. Ruoka on polttoainetta keholle.
Autokaan ei kulje (ainakaan hyvin), jos se ei saa puhdasta, toimivaa
polttoainetta.
2. Säännöllisyys; jokaisella
säännöllisesti syövällä ihmisellä on suurempi mahdollisuus syödä
terveellisemmin kuin epäsäännöllisesti syövällä. Jo säännöllisyys on osa
terveellisyyttä.
3. ”Mutta kun herkuttelu on minulle niin
suuri nautinto ja tärkeää.” Mieti kauanko haluat herkutella; seuraavat 20
vuotta vai seuraavat 50 vuotta?
4. Myös liiallinen proteiini kertyy
kehoon. Nykyaikana proteiinia tuputetaan joka tuutista, mutta liika lihottaa,
myös proteiinin suhteen.
5. Älä pelkää hiilihydraattia. Keho
(etenkin aivot) tarvitsee sitä toimiakseen ja se on osa monipuolista ja
terveellistä ruokavaliota.
6. Rasva tarvitsee palaakseen rasvaa.
Suosi siis pehmeitä rasvoja, kuten rypsiöljyä, soijalesitiiniä ja pähkinöitä.
7. Aamupala on edelleen päivän tärkein
ateria. Keho on yön jäljiltä kataboliassa ja ottaa siis energiansa lihaksista
eli karusti ilmaistuna: siihen hetkeen asti, kun nautit päivän ensimmäisen ateriasi,
lihaksesi surkastuvat.
8. Aamulla tuntuva huono olo ja
ruokahaluttomuus ovat usein liian pitkälle päästettyä nälkää. Tästä pääsee
eroon siis syömällä. Jos sinusta tuntuu, ettet pysty syömään heti herättyäsi,
kokeile aamiaista vaikka vasta työpaikalla ennen työvuoron alkua.
9. Vähän syöminen ei usein laihduta.
Keho pelkää tällöin, ettei enää saakaan energiaa, varastoi kaiken mitä saa,
hidastaa aineenvaihduntaa ja lopputuloksena paino ei putoakaan. Jos siis haluat
pudottaa painoasi, muista syödä tarpeeksi. Jos olet vähääkään epävarma, paljonko on tarpeeksi, älä pelkää pyytää apua
esimerkiksi personal trainerilta.
10.
Muista juoda vettä. Helppo kaava omalle minimi
vedenmäärälle per päivä on jakaa oma paino luvulla 31. Mm. lihakset tarvitsevat
vettä kasvaakseen; kuiva lihas ei kasva.
11.
Myös terveellinen voi olla helppoa ja hyvää.
Nykyään internet on pullollaan terveellisiä ja helppoja reseptejä, joissa on
käytetty perusraaka-aineita. Hyödynnä niitä.
12.
Myös lapset ovat ihmisiä ja tarvitsevat kehon
toimintaan ja kasvuun puhdasta ja monipuolista ravintoa. On valitettavan paljon
lapsia, joilla aloitetaan jo peruskouluikäisenä II tyypin diabeteksen lääkitys
ja syynä on ainoastaan huonolaatuinen ravinto.
MINÄ SOMESSA
Omaa
blogiani pääsee lukemaan osoitteessa kasvusuuntalihaksissa.blogspot.fi
Infosivuni ja esittely blogistani löytyy Treenibloggareiden sivuilta täältä
(tsekkaa juuri avatut sivut!)
Lisäksi
minut löytää osoitteesta www.fitverstas.com ja artikkeleitani on luettavissa
osoitteessa www.tikis.fi. Instagarmissa minua voi seurata nimennä tiia__tuulia
Haluan vielä loppuun tarjota Emmin ja Terhin treeniblogin lukijoille KAIKISTA PALVELUISTANI -25% koodilla 'emmijaterhi'. Ilmoita koodi täyttäessäsi tilauslomaketta!
Kiitos ja
kumarrus ja ihanaa syksyä kaikille! Pysykäähän liikkeessä!
-Tiia
Rinskoi-